FAA taiteilijat 2015

Kari Cavén

Kuva: Jouko Järvinen

Savonlinnassa syntynyt, Helsingissä asuva ja työskentelevä Kari Cavén (1954) aloitti taideopintonsa Vapaassa taidekoulussa 1976–1977. Vuosina 1977–1978 hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa ja vuosina 1978–1982 Suomen taideakatemian koulussa. Cavén on osallistunut ahkerasti näyttelytoimintaan sekä Suomessa että ulkomailla, erityisesti Ruotsissa. Hänen teoksiaan on ollut esillä Venetsian Biennaalin yhteydessä useamman kerran.

Taiteilijauransa Kari Cavén aloitti maalarina 1980-luvun alkupuolella. Hän löysi pian oman ilmaisutapansa. Cavén ryhtyi italialaisen ”köyhän taiteen” innoittamana tekemään veistoksia puusta, metallista romusta ja muusta ylijäämämateriaalista. Varhain omaksuttu kierrätyksen teema on nykypäivänä entistä ajankohtaisempi.

Cavénin teoksia on useiden museoiden, kaupunkien ja yritysten kokoelmissa Suomessa ja Ruotsissa. Helsingissä on Cavénin julkinen teos Lyhyt saari vuodelta 1997. Ensimmäisen ulkomailla sijaitsevan julkisen teoksensa I Dag, i Morgon, Alltid taiteilija valmisti Beiarnin kuntaan Norjaan 1992.

Finlayson Art Arean näyttelyssä on esillä laaja kattaus Cavénin kekseliäitä, mielikuvitusta kutkuttavia teoksia, jotka huokuvat hurttia äijähuumoria. Esimerkkinä Suomen karttaan Tampereen kohdalle lätkäisty kakka tai vinkeät ajoaparaattia muistuttavat teokset. Cavén on kertonut olleensa aiemmin jopa pakkomielteenomaisesti viehtynyt mäkiautoihin.

Cavénin teosten suurempi kokonaisuus on esillä TR5:n takasalissa (sisäänkäynti: Väinö Linnan aukio 13) Vanhan tehdassalin alkuperäinen interiööri täydentää hienosti teoksia. Osa veistoksista on liikkuvia. Installaatiot koostuvat eri materiaaleista, joita Cavén kerää mm. jätepisteistä. Cavén yhdistelee materiaaleja ja tekniikoita luovuudella. Osa FAA:n töistä on esillä Galleria Himmelblaussa, jossa on mukana myös jännittävä valoteos.

Richard Humann

Richard Humann (1961) on New Yorkin Brooklynissa asuva amerikkalainen taiteilija, joka tekee käsitteellisiä veistoksia ja installaatioita. Hänen sukujuurensa ovat Saksassa ja Italiassa. Humann pohtii teoksissaan kielen ja kommunikaation merkitystä ja ongelmaa. Taiteilija käyttää monipuolisesti eri materiaaleja ja on eräänlainen löytöretkeilijä tavassaan tutkia ja kehittää uutta. Kieli muuntuu koodimuotoon Humannin välittäessä ajatuksiaan taiteensa kokijalle.

Suomessa Humannin teoksia on muun muassa Sara Hildénin taidemuseon kokoelmassa. Tampereen taidemuseossa Humannilla oli näyttely Huomaamaton hirviö – Delicate Monster vuonna 2004. Kesällä 2015 hänen teoksiaan nähdään eri puolilla Finlayson Art Areaa. Luvassa on videota, äänitaidetta ja myös taidegrafiikkaa, vaikka ei aivan tavallisimmassa mielessä.

Galleria Himmelblaun edustan ovisyvennyksessä sijaitsee Humannin installaatio Transporter (Siirtäjä). Teos ottaa äänen reaaliajassa Brooklynista, taiteilijan ikkunan ulkopuolelle sijoitetusta mikrofonista. Äänimaailma vaihtelee aamuajan linnunlaulusta viikonloppuillan menoon.

Songbird Sings of Home on yhteisöllinen teos, joka koostuu erimaalaisten ihmisten lapsuusmuistoista. Muistot on leikattu paperisuikaleiksi ja niistä on koottu linnunpesän näköisiä installaatioita työpajan voimin, taiteilijan johdolla. Työt sijoitetaan eri toimisto- ym. sisätiloihin Finlaysonin alueella.

Live Every Day in Truth | videoinstallaatio / video installation 2000 | muste paperille / ink on paper 2011 | Kuva: Jouko Järvinen

Taiteilija on intensiivisesti läsnä video- ja grafiikanteoksissaan, joissa hän on kuvannut itsensä takaapäin. Humannin pitkä letti on kuin hitaasti heiluva kellonviisari, joka mittaa aikaa ja olemassaoloa.

Alueen vanhimman rakennuksen, TR1:n, Vooninkisalissa on taiteilijalta kaksi installaatiota. Suurempi kokonaisuus on nähtävillä Himmelblaun galleriassa, Finlaysoninkuja 9.

Taiteen vuoksi / For the Art, 2004 hartsi, teräs / urethane resin, steel | Kuva: Jouko Järvinen

Kaarina Kaikkonen

Kaarina Kaikkonen (1952) on Iisalmessa syntynyt, Helsingissä asuva ja työskentelevä taiteilija. Hän opiskeli Kuvataideakatemiassa 1978-1983. Taustalta löytyy varhaisempi jakso Kuopion yliopistossa suoritetuista lääketieteellisen fysiikan opinnoista. Taide vei kuitenkin Kaikkosen mennessään. Hän aloitti taidemaalarina, mutta nousi julkisuuteen kuvanveistäjänä ja installaatioiden tekijänä. Kaikkonen on yksi Suomen arvostetuimpia taiteilijoita, hänen teoksensa ovat herättäneet kansainvälistä huomiota eri puolilla maailmaa.

Kaarina Kaikkonen tunnetaan erityisesti pikkutakeista ja paidoista tekemistään suurikokoisista installaatioista. Hänen töistään puhuttaessa käytetään yleensä sanaa monumentaalinen. Teokset ovat vaikuttavia, sykähdyttäviä, valtavia. Materiaaliltaan ne ovat kuitenkin arkisia, maanläheisiä ja koskettavia. Lopputuloksessa kohtaa mielenkiintoisella tavalla henkilökohtaisuus, anonymiteetti ja massan voima sekä kierrätetyn materiaalin henkiin herättäminen uuteen olomuotoon, aikaan ja paikkaan.

Kaikkosen installaatiot herättävät monia erilaisia ajatuksia. Suuresta mittakaavastaan huolimatta ne ovat kuitenkin helposti lähestyttäviä, kenties syynä on sympaattisuus ja jokapäiväisyys. Jokainen käytetty esine sisältää yhä merkityksen kantajastaan. Teokset ovat yhteisöllisiä: niissä asuu monen ihmisen oma henkilökohtainen tarina, kiinnitettynä yhteen satojen muiden ainutlaatuisten tarinoiden kanssa.

Installaatioiden dramaattinen lopputulos leikittelee perspektiivin ja värisävyjen kanssa. Kaarina Kaikkonen sommittelee esineet usein värijärjestykseen, jossa siirrytään vaaleammista sävyistä kohti tummempia. Tätä tapaa hän on käyttänyt myös Finlayson Art Areaa varten toteuttamassaan Varjo-installaatiossa. Satakunnan sillalta päin katsottuna takit ovat vaaleita ja värisävyt tummuvat punertavien, sinisten ja violettien kautta tummanpuhuvaan siniseen ja lähes mustaan.

Installaatio, Varjo / Installation, Shadow 1999-2015. Kuva: Katja Villemonteix
Installaatio, Varjo / Installation, Shadow 1999-2015. Kuva: Katja Villemonteix

Vuoden 2015 Varjo on hieman erilainen kuin samalla paikalla vuonna 1999 nähty installaatio. Aiemmin tummimmat takit olivat Satakunnan sillan suuntaan. Takit ovat myös vaihtuneet: vanhat takit olivat jo niin hauraita ja sateen ja auringon haalistamia, että tilalle oli hankittava uusia käytettyjä takkeja.

Vuoden 2015 installaatioon on käytetty 345 pikkutakkia. Teoksen kokoamisessa auttoi usean ihmisen työryhmä. Takkien nosto kadun ylle tapahtui yöaikaan, operaatio kesti useamman tunnin. Varjo on nyt tamperelaisten ja turistien ilona elokuun loppupuolelle asti. Teos oli erittäin pidetty jo vuonna 1999, ja tuntuu olevan sitä yhä. Päivittäin teoksen alla näkee ihmisiä ottamassa kuvia vaikuttavasta näystä.

Varjossa yhdistyy jännittävällä tavalla kepeys ja painavuus eikä pelkästään värien vaihtumisen kannalta. Pikkutakit roikkuvat kuin kotoisella pyykkinarulla, mutta samalla ne tuovat assosiaation militaristisuudesta univormujen tapaan. Installaatio luo pikkutakkien armeijan, joka leijuu omassa ulottuvuudessaan reaalimaailman yläpuolella.

Finlayson Art Areassa on Kaarina Kaikkoselta myös harvoin nähtyjä piirroksia. Ne ovat esillä Himmelblaun gallerian näyttelyssä, Finlaysoninkuja 9.

Kaisu Koivisto

Kaisu Koivisto (1962) on opiskellut Kankaanpään taidekoulussa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa. Hän on Vuoden nuori taiteilija 1996. Koivisto on tullut tunnetuksi eläinmateriaaleista ja metallista tekemistään installaatioista ja valokuvista, joissa korostuvat pohjoisen maiseman erityispiirteet.

Kaisu Koivisto on osallistunut lukuisiin näyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla mm. seuraavissa paikoissa: Museo Andersen, Rooma; Galleria Sculptor, Helsinki; Porin taidemuseo, Kiasma, Reina Sofia-museo, Madrid; PS 1, New York; Viron taidemuseo Kumu, Tallinna; Tokyo Metropolitan Museum.

Koivisto pohtii taiteensa kautta luonnon ja kulttuurin rajapintoja. Aiheen ja materiaalin yhdistelmät yllättävät katsojan. Aihemaailma kumpuaa suomalaisuudesta, esimerkkinä FAA:ssa nähtävät suurikokoiset sieniveistokset ja lehmänsarvi-installaatio. Työt vievät meidät kuitenkin jonnekin muualle, toiseen maailmaan, jossa tutut lähtökohdat muotoutuvat salaperäiseksi kauneudeksi ja uusiksi kertomuksiksi. Usein hänen teoksensa eivät ole sitä, miltä ne ensi silmäyksellä näyttävät.

Koivisto on kertonut haluavansa tuoda taiteellaan esiin oman näkemyksensä rumankauniista maailmasta, jossa elämme. Hän toivoo teostensa koskettavan katsojaa ja tuovan ajattelemisen aihetta lohdun ja kauhistuksen reaktioista ärsytykseen ja iloon.

Saasteenkerääjä / Absorption of Pollution 1998-2015. Kuva: Jouko Järvinen
Saasteenkerääjä / Absorption of Pollution 1998-2015. Kuva: Jouko Järvinen

Vuodelta 1998 oleva teos Saasteenkerääjä on aiemmin ollut esillä muun muassa New Yorkissa, Berliinissä, Brysselissä, Pirkkalassa ja Turussa. Valmistuessaan Saasteenkerääjän sarvet olivat puhtaan valkoiset. Ajan myötä huokoinen materiaali on kerännyt saasteita ja tummunut ja haurastunut. Finlayson Art Areassa Koivisto on sommitellut installaation kuin valumaan portaiden kaiteelta. Se näyttää paikallaan jopa uhkaavalta, teos kiinnittää kulkijan katseen ja yllättää olemassaolollaan arkisessa ympäristössä. Saasteenkerääjä sijaitsee alueen vanhimman rakennuksen, Kuusvooninkisen (TR1) takana, Finlaysoninkujan puolella.

Teknoluonto II / Techno Nature II 2011, Observatorio / Observatory 2008. Kuva: Jouko Järvinen
Teknoluonto II / Techno Nature II 2011, Observatorio / Observatory 2008. Kuva: Jouko Järvinen

Uudempaa tuotantoa edustavat kaksi suurta metallista hitsattua sieniveistosta Väinö Linnan aukiolla. Työt ovat olleet aiemmin esillä presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Tänä kesänä taiteen ystävä voi lähteä suorastaan sienimetsään: Kaisu Koiviston taide kattaa koko Finlaysonin alueen. Muutama teos sijaitsee myös sisätiloissa Siperian aukion tuntumassa.

Osmo Rauhala

Osmo Rauhala (1957) asuu ja työskentelee Siurossa ja New Yorkissa. Kesäkaudet hän toimii luomuviljelijänä ja lampurina Siurossa, ja asuu talvikaudet New Yorkin taide-elämän sykkeessä. Opintotaustaltaan hän on taiteiden maisteri New Yorkin yliopistosta ja Helsingin Kuvataideakatemiasta, lisäksi hänellä on KTM-tutkinto Turun yliopistosta. Rauhala on Vuoden Nuori taiteilija 1992. Hän sai valtion Suomipalkinnon 2009.

Yksityisnäyttelyjä Rauhalalla on ollut vuodesta 1989 yli 50, joista 30 ulkomailla. Omia museonäyttelyjä on ollut 15, ja yli sata ryhmänäyttelyä 20:ssa eri maassa. Rauhalan teoksia on kymmenissä kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. Viimeisimmät näyttelyt Suomessa: Kiasma Helsinki 2012–13, Metsäkeskus Halti Espoo 2013, Kansallismuseo Helsinki 2012.

Rauhala tunnetaan kuvataiteen kansainvälistymisen pioneerina Suomessa, hän sai ensimmäisen galleriasopimuksen New Yorkissa ja läpimurtonäyttelyn 1990. Pyhän Olavin kirkkomaalaukset saivat suurta julkisuutta vuonna 2009.

Osmo Rauhala osallistuu Finlayson Art Areaan usealla teoskokonaisuudella. Suurin työ on videoinstallaatio Metsän salaisuus. Itäisenkadun yllä nähdään Rauhalan Peliteoria -sarjaan kuuluva installaatio. Vooninkisalissa on Kiasman näyttelyssä (2012–2013) esillä olleita suurikokoisia öljyvärimaalauksia. Galleria Himmelblaun 25-vuotisjuhlanäyttelyssä on Rauhalalta Finlayson Art Areaa varten valmistettuja monotypioita.

Metsän salaisuus:

Havainnekuva: Ville-Veikko Heinonen

Rauhalan Metsän salaisuus on runollinen videoinstallaatio, joka resonoi kiehtovasti vanhan tehdassalin pelkistetyssä interiöörissä. Teos vie kulkijan mystiselle retkelle metsäpeuran maailmaan ja muuttaa Rautahallin meditatiiviseksi metsäksi, jonka keskellä aika ja paikka unohtuvat.

Teos koostuu kevyestä tylliverhosta, videoprojektorista, useista ripustetuista pleksilevyistä ja parista tuulettimesta. Ilmavirta liikuttaa levyjen kautta kuvat ympäri tilaa. Kokonaisuudesta syntyy mielenkiintoinen vastakohta koneellisen tekotavan ja lumoavan tunnelman välille. Katsoja pääsee kirjaimellisesti sisälle Rauhalan taiteen maailmaan, joka käsittelee ihmisen luoman järjestyksen ja luonnon kaaoksen yhtäaikaista olemassaoloa.

Muista unohtaa kaikki / Remember to Forget Everything, 2012 öljy kankaalle / oil on canvas. Kuva: Jouko Järvinen
Muista unohtaa kaikki / Remember to Forget Everything, 2012
öljy kankaalle / oil on canvas. Kuva: Jouko Järvinen