Finlayson Art Area – taidetta historiallisessa ympäristössä

Tampereen uusin kuvataidetapahtuma, Finlayson Art Area, on rakennettu ainutlaatuiseen miljööseen: Finlaysonin historialliselle tehdasalueelle. Vieressä kuohuva Tammerkoski on yksi Suomen kansallismaisemista, ja tuttu myös viimeisistä 20 markan seteleistä.

Finlaysonin tehtaan historia alkaa vuodesta 1820, jolloin skotlantilainen James Finlayson saapui Tampereelle Pietarista ja perusti konepajan kosken partaalle. Tehdas siirtyi puuvillalangan valmistukseen joitakin vuosia myöhemmin, mutta vasta Nottbeck-suvun omistuksessa toiminta alkoi kukoistaa.

Alueelle rakennettiin Suomen ensimmäinen, varta vasten tehtaan prosessituotantoa varten suunniteltu rakennus, TR1, vuonna 1837. Rakennus sai pian lempinimen Kuusvooninkinen kuuden kerroksensa mukaan. TR1:ssä käytettiin välipohjien tukena valurautapylväitä, jotka mahdollistivat isot yhtenäiset tilat ja uudenaikaisen konesarjojen käytön. Alueen tehdasrakennukset nimettiin aikanaan ykskantaan TR1, TR2 jne. TR tarkoittaa tehdasrakennusta.

TR1 eli Kuusvooninkinen. Kuva: Jouko Järvinen
TR1 eli Kuusvooninkinen. Kuva: Jouko Järvinen

Tänä kesänä TR1:n alakerroksen salit, suuri Rautahalli ja pienempi Vooninkisali, ovat taiteen näyttämöinä. Rautahalliin on rakennettu Osmo Rauhalan videoinstallaatio Metsän salaisuus, joka resonoi kiinnostavasti lyyrisyydellään rumankauniissa tehdassalissa. Alkuperäiset Fiskarsin valurautapylväät seisovat yhä jykevästi paikallaan kuin suomalainen koivumetsä. Entisaikaan saleissa kudottiin kankaita.

Vooninkisalin alatasanteella on esillä Osmo Rauhalan isoja öjyvärimaalauksia. Ylätasanteella esittäytyy Richard Humann käsitteellisillä teoksillaan. FAA-näyttely jatkuu Himmelblaun galleriassa. Vooninkisalista pääsee kesän ajan kätevästi Himmelblauhun; ovi pidetään auki Finlaysoninkujalle, ja matkan varrella pääsee ihastelemaan Kaisu Koiviston veistoksia ja kuuntelemaan New Yorkin ääniä Humannin ääni-installaatiosta Siirtäjä.

Finlayson Art Arean pääsisäänkäynti (TR1) on Väinö Linnan aukiolla. Kirjailija Väinö Linna teki pitkän uran Finlaysonin tehtaalla ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi Tuntemattoman sotilaan suosion myötä. Hänen kunniakseen on nimetty myös TR5:n kylkeä sivuava kuja Päämääränkujaksi. Päämäärä oli Linnan esikoisromaani.

Pääsisäänkäynnistä on kulku myös TR5:n tiloihin, jossa on kesän aikana nähtävillä kierrätysmateriaalia hyödyntävän ja humoristisista aiheistaan tunnetun Kari Cavénin näyttely. Etummaisessa salissa esittäytyy Finlayson & Co. kangasnäyttelyllään Muistojen metsä. TR5:n alakerrassa sijaitsi ennen tehtaan konepaja.

TR5 ja Päämääränkuja. Ylikäytävä nimettiin aikoinaan pumpulin plikkojen Huokausten sillaksi. Kuva: Jouko Järvinen
TR5 ja Päämääränkuja. Ylikäytävä nimettiin aikoinaan pumpulin plikkojen Huokausten sillaksi. Kuva: Jouko Järvinen

Finlayson Art Area juhlii Himmelblaun galleriassa grafiikanpajan 25-vuotistaivalta. Mukana on teoksia tunnetuimmilta suomalaisilta grafiikantaiteilijoilta, mm. Outi Heiskaselta, Miina Äkkijyrkältä ja Elina Luukaselta. Uusimpia Himmelblaun pajalla työskenteleviä taiteilijoita ovat Stiina Saaristo ja Klaus Haapaniemi. Esillä on myös harvoin nähtyjä piirroksia Kaarina Kaikkoselta. Galleriassa jatkuvat Kari Cavénin ja Richard Humannin näyttelyt. Himmelblau sijaitsee Koskitehtaassa (TR4), joka rakennettiin vuonna 1856. Koskitehdas oli alun perin kutomo, mutta se muutettiin värjäämöksi 1900-luvun alkupuolella.

Finlayson Art Area näyttäytyy vierailijoille sekä sisä- että ulkotiloissa. Alueen näkyvin teos on Kaarina Kaikkosen pikkutakki-installaatio Varjo Satakunnankadulla. Heti Finlaysonin pääportilta alkaa Osmo Rauhalan Itäisenkadun päälle ripustettu installaatio Peliteoria – läpinäkyvyyden ongelma. Itäinenkatu on ollut paikallaan jo vuodesta 1820.

Itäisenkadun oikealla puolella on vaaleaksi rapattu, porttien kattokoristelulta uusgotiikkaa edustava Katuvapriikki. Rakennuksen seinälle on ripustettu Kaisu Koiviston metallisia veistoksia. Katuvapriikki oli Finlaysonin tehtaan paraatijulkisivu ennen Plevnan kutomosalin rakentamista. Siihen aikaan Pohjoismaiden suurin kutomo sai nimensä valmistumisensa aikoihin käydystä taistelusta Plevenin kylässä. Nimi taipui tamperelaisten suussa Plevnaksi. Venäjän ja Turkin väliseen sotaan osallistui myös Finlaysonin miehiä. Plevnan kutomosalissa tehtiin historiaa vuonna 1882: siellä sytytettiin sähkövalot ensimmäisenä Pohjoismaissa.

Tervetuloa tutustumaan Finlaysonin alueen kiehtovaan historiaan ja elämyksellisiin taidenäyttelyihin!

TR1 sisäänkäynti. Kuva: Katja Villemonteix
TR1 sisäänkäynti. Kuva: Katja Villemonteix