Tapahtumatoimisto
Galleria Himmelblau
Finlaysoninkuja 9, kerros 2B, Tampere
www.himmelblau.fi
Finlayson Art Arean tuottaa Grafiikanpaja Himmelblau ja mahdollistaa Työeläkeyhtiö Varma.
Yhteystiedot
info@finlaysonartarea.fi
0500 625 564 / tapahtumajohtaja Pertti Ketonen
KÄVIJÄKYSELY
Vierailitko tapahtumassamme?
Osallistu PirFestin kävijäkyselyyn!
Artist introductions in English can be found here.
Kesän Finlayson Art Areassa nähdään EGSin taidetta kolmessa näyttelykohteessa. Grafiikanpaja Himmelblaun näyttelyyn EGS on luonut katosta laskeutuvan installaation, jonka tekemiseen hän on käyttänyt vanhaa kirjapainotekniikkaa: papereilla olevat kuviot on painettu puisilla irtokirjasimilla. Tyylitellyt kirjaimet luovat vaikutelman universaalista kielestä. Grafiikanpajan seinillä olevassa ripustuksessa esitellään EGSin aikaisempaa ja uudempaa taidegrafiikkaa. EGS on tehnyt vuodesta 2017 grafiikantaidettaan Himmelblaun pajalla ja myös uusi installaatio on painettu Himmelblaussa.
EGS seuraa taidealaa monipuolisesti, hän on kiinnostunut erityisesti yhteiskuntaa ja populaarikulttuuria tutkivasta nykytaiteesta. Hänen taiteessaan toistuvat tyylitellyt kirjaimet E, G ja S sekä abstrahoitu kartta-aihe. Viime vuosina EGS on laajentanut visuaalista ilmaisuaan graffiteista taidegrafiikkaan, lasiveistoksiin ja installaatioihin. Finlayson Art Arean Collection Kakkosen näyttelyssä EGSiltä nähdään lasitaidetta ja Siperian aukion laidalla olevassa tilassa on esillä taiteilijan toteuttama minigolf-installaatio.
Siperian installaatio Exclusive Gentrification Simulator 1.0 (2024) on paitsi taideteos, myös pelattava minigolfrata. Pallot ja mailat saa lainaan Työväenmuseo Werstaan kassalta. Teos oli esillä viime kesänä EGSin yksityisnäyttelyssä Didrichsenin taidemuseossa ja sai paljon myönteistä huomiota. Taiteilija toteaa leikillisyyden olevan taiteessa tärkeää, mutta minigolfteoksellaan hän samalla pohtii, kuinka pitkälle taideinstituutioiden kannattaa mennä näyttelytarjonnan viihteellistämisessä ja someystävällisten kuvien tarpeessa.
EGS (s. 1974 Helsinki) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin graffititaiteilija, hänen teoksiaan on voinut nähdä yli 50 maassa. EGSin tuotantoa on esitelty viime vuosina runsaasti galleria- ja museonäyttelyssä, hän on toteuttanut myös julkisia tilaustöitä. Hän on suorittanut graafisen suunnittelun kandidaatin tutkinnon Britanniassa, University of Arts’issa Lontoossa.
EGSin teokset Finlayson Art Areassa
taidegrafiikkaa ja installaatio, Grafiikanpaja Himmelblau. Sisäänkäynti: Finlaysoninkuja 9, kerros PB.
Exclusive Gentrification Simulator 1.0, Siperian aukion laidalla oleva tila (läpikäynti Työväenmuseo Werstaalle).
lasiteoksia, Kutomosali 2, Collection Kakkosen näyttely. Sisäänkäynti: Finlaysoninkuja 9, kerros 3B, toinen sali.
“Ikkunasta tuleva valo silittää pehmeästi Katariinan kasvoja Parkalompolossa Pohjois-Ruotsissa vuonna 1995. Katson etsimen läpi hauraan lempeää naista. Kun etusormeni tapailee laukaisinta, Katariina toteaa hiljaisella pehmeällä äänellä:
– Mie synnyin mettässä ja minusta tuli ihminen.
Aloitin 1990-luvun alussa Tornionlaakson, Suomen ja Ruotsin pohjoisen rajaseudun omaperäisen kulttuurin tulkkina. Sittemmin kotiseudun rajamaan luonne on siivittänyt yhä uusia kuvaushankkeita ympäri maailmaa.
Kuin sattumien kautta teemoikseni ovat valikoituneet vähemmistökansat ja kansanryhmät. Noin kolmenkymmenen vuoden aikana olen tavannut eri kulttuurien ihmisiä heidän yhteisöissään ja kodeissaan; Venäjällä, Armeniassa, Havannassa, Serbiassa, New Yorkin Harlemissa ja Brighton Beachilla, Venetsiassa, Los Angelesissa, Brasiliassa. Usein kommunikointi on ollut kieletöntä.
Katariinan lauseen siivittämänä, rakastamaani ruotsalaista kirjailijaa Torgny Lindgreniä mukaillen: ”Oikeastaan olen sattumalta tavoittanut nuo vettä etsivät ihmiset. Kuvaan heitä saadakseni aikaan muodon ihmisestä, inhimillisyyden ja valon. En kuvita kulttuureja, kuvaan ihmistä eri kulttuureissa.”
Jaakko Heikkilä on syntynyt 1956 Kemissä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta 1983, ja oli tutkijana Suomen Akatemiassa vuoden 1989 loppuun asti. Vuodesta 1990 lähtien hän on ollut vapaa valokuvataiteilija. Yksityis- ja ryhmänäyttelyitä hänellä on ollut useimmissa Euroopan maissa, USA:ssa ja Etelä-Amerikassa sekä Venetsian Biennaalissa vuonna 2005.
Heikkilälle myönnettiin Barentsin kulttuuristipendi vuonna 2017 ja valokuvataiteen Valtionpalkinto vuonna 2007. Hän voitti Saksan Hanaussa kansainvälisen taidekilpailun ”Time and Nature” 2002. Lapin taidepalkinto hänelle myönnettiin vuonna 1993.
Jaakko Heikkilän teokset Finlayson Art Areassa
valokuvanäyttely, Kutomosali 3, Finlaysoninkuja 9, kerros 3B, kolmas sali
valokuvabanderolli, Finnpark Plevnan ulkoseinä, Itäinenkatu
valokuvanäyttely, Finnpark Plevnan portaikko, elokuvateatterin oikealla puolella
Kerttu Horila tunnetaan erityisesti suurista, ihmistä kuvaavista keramiikkaveistoksista. Horilan tuotanto käsittää myös installaatioita, maalauksia ja piirroksia. Kesän Finlayson Art Areassa nähdään monipuolinen kokonaisuus teoksia taiteilijan uran varrelta, osa aivan uusia. Näyttely jakaantuu kolmeen teemaan: teatterin maailma, “Sadut, joissa kaikki ei mene niin kuin on kirjoitettu” sekä “Inhimillisiä eläimiä ja eläimellisiä ihmisiä”.
Kerttu Horila opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa keramiikkataiteen osastolla, valmistuttuaan hän suuntautui keraamiseen kuvanveistoon. Hän on tehnyt koko uransa ajan veistoksia savesta ja polttanut ne keramiikkaan, kuten monet muut ikäluokkansa keraamiset veistäjät. Vahva materiaalikoulutus oli tekemisen pohjana. Horila kertoo, että aluksi keraamisia veistoksia jopa oudoksuttiin, pyydettiin tekemään veistokset “oikeasta” materiaalista. Opinnoissa painotettiin materiaalin hallintaa. “Taiteilija on pomo ja materiaali renki, muodon on oltava selkeä. Siispä taidan olla hyvin vanhanaikainen keraaminen kuvanveistäjä.”, Horila toteaa.
Lämmin huumori ja arkisen elämän oivallukset ovat läsnä Horilan taiteessa. Erityisesti naisen elämään liittyvät näkökulmat ja tilanteet ovat olleet keskeinen aihe tuotannossa. Myös eläimet ovat aina olleet taiteilijalle rakkaita, ja niitäkin nähdään useampia tässä näyttelyssä. Horila suhtautuu kaikkiin hahmoihinsa rakkaudella ja ymmärryksellä. Teosten maailmaan on helppo samaistua ja päästä mukaan – myös konkreettisesti. Tyhjät tuolit oikein kutsuvat kokijan osaksi installaatiota. Taiteilijan uusimmat veistokset kuvaavat ikääntyneitä satuhahmoja. Horila on myös jatkanut henkilöiden tarinaa hiilipiirustuksilla ja teksteillä. Tarinoissa on huumoria, mutta niistä välittyy myös vanhan ihmisen voimaa ja eletyn elämän viisautta.
Kerttu Horila asuu ja työskentelee Vanhassa Raumassa. Näyttelyn uusimmat teokset taiteilija on tehnyt kuluneen kevään aikana. ”Taiteen tekeminen ei lopu tähän näyttelyyn. Niin kauan teen töitä kuin työhuoneelle pääsen.”
Kerttu Horila (s. 1946 Iisalmi) on suorittanut taideopintonsa Helsingissä; Taideteollisesta oppilaitoksessa 1968–1972, Taideteollisessa ammattikoulussa 1965–1968 ja Vapaassa taidekoulussa 1965. Horila on toteuttanut monia teoksia julkiseen tilaan, kuten esimerkiksi Rauman kanaalissa sijaitsevat Kolme sulotarta ja Porissa esillä olevan Maire-veistoksen. Horilan teoksia kuuluu mm. valtion, Kiasman, Oulun taidemuseon, Lönnströmin taidemuseon, Wäinö Aaltosen museon ja Rauman taidemuseon kokoelmiin.
videoteoksia Finlaysonin kirkossa ja Minicinemassa
Finlayson Art Area esittää performanssitaiteilija Helinä Hukkataipaleen seitsemän videoteosta. Teokset ovat vuosilta 2012–2021.
Finlaysonin kirkossa nähtävissä videoteoksissa Hukkataival leikkaa matonkuteita suomalaisessa metsässä ja roomalaisella torilla. Teokset käsittelevät loputtoman toimeliaisuuden ihannetta. Raamatun legendan mukaan Martta ei kaikilta kotitöiltään malttanut istua keskustelemaan Jeesuksen kanssa. Pyhän Birgitan oppien mukaan näin kuulukin toimia: ”Ensin on oltava Martta”.
Finlayson Art Arean Minicineman videoteoksissa erilaiset suorittamisen teemat laajenevat oikeaoppiseen käytökseen, kehon kontrolliin ja ulkonäköön. Helinä Hukkataipaleen teokset tasapainoilevat nolouden, komiikan ja uhmakkuuden välillä, kun taiteilija vilauttelee Barbie-nukkea, kaataa kahvit syliinsä tai leikkelee miesten paitoja. Hulvattomimmaksi meno yltyy Hukkataipaleen taltioimassa Kabareeleidien cancan-tanssissa.
Hukkataipaleen performanssit ja kamerapohjaiset teokset valottavat usein naisiin juurtunutta elinikäisen uurastuksen ihannetta. Silti teokset vangitsevat myös kauniita ja humoristisia näkymiä. Hänen performanssinsa ovat minimalistisia teoksia, kuin rituaalisia tansseja, joissa ovat mukana taiteilija, hänen teoksensa, eri aikatasot, kaupunkilaiset ja katsojat. Esitykset voivat myös olla yleisöä osallistavia tapahtumia.
Finlayson Art Arean kaikissa seitsemässä videoteoksessa näkyy kankaita, etenkin valkoista puuvillaa, jonka myötä esityssarja on omistettu kaikille puuvillatehtaan tytöille.
Helinä Hukkataipaleen videoteokset Finlaysonin Art Areaan on kuratoinut tamperelainen tuottaja ja taidekriitikko Tuuli Penttinen-Lampisuo. Suomen Kulttuurirahasto ja Pirkanmaan taidetoimikunta ovat tukeneet Hukkataipaleen ja Penttinen-Lampisuon yhteistyötä.
Helinä Hukkataival (s. 1941) valmistui kuvataideopettajaksi 1966 ja suoritti kuvataiteen kandidaatin tutkinnon 2017. Hän aloitti näyttelytoiminnan opetustyönsä ohella vuonna 1969. Vuodesta 1990 alkaen hän alkoi keskittyä performanssitaiteeseen ja myöhemmin laajensi tuotantoaan kattamaan myös valokuvauksen, videotaiteen ja installaatiot. Hukkataival sai Suomen kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2004. Hänellä on ollut yksityis- ja ryhmänäyttelyitä, performansseja, live-performanssi- ja videoinstallaatioita sekä valokuvaprojekteja Suomessa ja ulkomailla.
Helinä Hukkataipaleen teokset Finlayson Art Areassa
Videoteoksia, paikka: Finlaysonin kirkko, Puuvillatehtaankatu 2. Huom, oma avoinnaolo: ma–pe ja su klo 11–18. La kirkon toimituksia.
Videoteoksia, paikka: FAA:n Minicinema, Siperian liikekeskuksen käytävä.
Kuuntelevat portaat, ääni-installaatio yhteistyössä Ida Sofia Flemingin kanssa. Paikka: Rautarappu, sisään joko Väinö Linnan aukio 15 tai kerroksista.
Finlaysonin Vanhan tehtaan 150-vuotias Rautarappu on pääosassa Helinä Hukkataipaleen ja Ida Sofia Flemingin performanssissa ja ääni-teoksessa Kuuntelevat portaat. Keskeisenä lähtökohtana teokselle on aika, suojellun Kuusvooninkisen ja sen rautaportaikon ikä sekä työparin 50 vuoden ikäero.
Helinä Hukkataipaleen performanssissa aika vertautuu sokeaan sukan kutomiseen. Aika ei katsele, ei näe, mutta kuuntelee ja kuulee. Meidän havaintomme mukaan se liikkuu eteenpäin ja jättää jälkiä.
Ida Sofia Flemingille ääniteoksen lähtöpisteenä ovat tilan itsensä ja sen erilaisten elementtien, kuten portaikon ja putkistojen, omat äänet. Toisin sanoen se, miten Rautarappu soi ja ”hengittää”. Yhtenä ajatuksena on se, miten tilaa voi inhimillistää. Portaat ovat installaatiossa aktiivinen osapuoli, Fleming kuvailee. Hän tuo performanssiin tilan ulkopuolisena instrumenttina harmonin.
Ida Sofia Fleming (s. 1990) työskentelee monipuolisesti kuvanveiston, performanssitaiteen, näyttelijäntyön sekä musiikin ja liikkeen parissa. Hän haluaa uudistaa näkemyksiä siitä, kuinka taiteilija voi työskennellä monialaisesti nyky-yhteiskunnassa, noukkien taiteen eri aloilta oleellisia elementtejä ja nivoa niitä toisiinsa. Flemingille keskeisiä materiaaleja ovat ruostutetut isot metallilevyt ja silkkikangas, niiden resonoima ääni sekä niihin kytkeytyvä performanssi ihmisäänineen. Hänen taiteellinen työnsä etenee vuoropuheluna luonnon kanssa. Oleellista on, että ruumiillisuus ja luonnon prosessi materiaalin kanssa muuttuvat osaksi kokonaisteosta myös teoksen kokijalle.
Viimeisimmät näyttelyt Ida Sofia Flemingillä on ollut Vantaan taidemuseo Artsissa 2024, Seinäjoen Taidehallissa 2023 ja tänä kesänä Rauman taidemuseossa. Fleming on valmistunut kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2020 ja kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 2017. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa hän toimi vierailevan opiskelijana kaksi vuotta. Fleming opiskeli Lahden kansanopiston teatterilinjalla näyttelijäntyötä ja valmistui 2014. Tampereen Konservatoriossa hän opiskeli 11 vuotta pianonsoittoa ja laulua.
Helinä Hukkataival (s. 1941) valmistui kuvataideopettajaksi 1966 ja suoritti kuvataiteen kandidaatin tutkinnon 2017. Hän aloitti näyttelytoiminnan opetustyön ohella 1969. Vuodesta 1990 alkaen hän alkoi keskittyä performanssitaiteeseen ja laajensi myöhemmin tuotantoaan kattamaan myös valokuvauksen, videotaiteen ja installaatiot. Hukkataival sai Suomen kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2004. Hänellä on ollut yksityis- ja ryhmänäyttelyitä, performansseja, live-performanssi- ja videoinstallaatioita sekä valokuvanäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla.
Hukkataival esiintyy itse niin live-performansseissa kuin performansseissa kameralle. Hän valottaa usein naisiin juurtunutta elinikäisen uurastuksen ihannetta. Silti teokset vangitsevat myös kauniita ja humoristisia näkymiä. Hukkataipaleen performanssit ovat minimalistisia teoksia – kuin rituaalisia tansseja, joissa ovat mukana taiteilija, hänen teoksensa, eri aikatasot, kaupunkilaiset ja katsojat. Esitykset voivat myös olla yleisöä osallistavia tapahtumia. Finlayson Art Arean lisäksi tänä kesänä Hukkataipaleen taidetta pääsee kokemaan myös Vihdin kesäexpossa Galleria Pictorissa.
Helinä Hukkataipaleen teokset Finlayson Art Areassa
Videoteoksia, paikka: Finlaysonin kirkko, Puuvillatehtaankatu 2. Huom, oma avoinnaolo: ma–pe ja su klo 11–18. La kirkon toimituksia.
Videoteoksia, paikka: FAA:n Minicinema, Siperian liikekeskuksen käytävä.
Kuuntelevat portaat, ääni-installaatio yhteistyössä Ida Sofia Flemingin kanssa. Paikka: Rautarappu, sisään joko Väinö Linnan aukio 15 tai kerroksista.
Kimmo Kaivanto oli sukupolvensa yksi merkittävimpiä suomalaisia kuvataiteilijoita. Hän aloitti taiteilijanuransa 1950-luvulla ja piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1959 Helsingissä. Tampereella syntynyt ja varttunut taiteilija kasvoi Näsijärven järvimaiseman lähellä, ja myöhemmin 1960-luvulta saakka vietti kesiään Tarjannevedellä sijaitsevalla kesäpaikallaan Arkkusaaressa. Luonnosta muodostui Kaivannon taiteen keskeinen teema ja aihepiiri. Hän kiinnostui maiseman kiteyttämisestä vapaamuotoisesti ja abstraktisti informalismin hengessä. Se oli romanttista heittäytymistä luonnon vietäväksi. Vähitellen Kaivanto uudisti suomalaista maisemamaalaustaidetta, maavärit väistyivät symbolistisen sinisen tieltä.
Yksi ensimmäisistä kuvataiteilijoista, joka käsitteli Suomessa ekologisia teemoja näkyvästi ja kantaa ottaen, oli Kimmo Kaivanto. Käsitteellinen ja poliittinen ote vahvistui 1960-luvulla Kaivannon monipuolisessa taiteessa, joka käsitti maalausten rinnalla piirroksia, serigrafioita, veistoksia ja kollaaseja. Hän kyseenalaisti totalitaarisen vallan, militarismin ja arkkityyppisen maskuliinisuuden ja rinnasti ne veistoksissaan ja maalauksissaan usein feminiiniseen ja orgaaniseen voimaan. Teosten pasifistinen, demokraattinen ja ekologinen lataus viesti huolta planeetan tilasta.
Kimmo Kaivanto on nykyään entistä ajankohtaisempi. Hänen kykynsä pelkistää globaaleja ongelmia ymmärrettäviksi kuviksi on mestarillinen. Sen rinnalla kulkee herkempi, käden liikkeeseen ja hienoon piirrosviivaan perustuva tyyli. Molempia yhdistää usein niin sanottu Kaivannon sininen. Väri, joka onnistuu rauhoittamaan niin myrskyisen maiseman kuin sodanvastaisen kannanoton.
Finlayson Art Arean näyttelyssä nähdään monipuolinen kattaus Kaivannon maalauksia ja grafiikkaa. Näyttely on luotu kunnioittaen Kaivannon monipuolisuutta. Erilaiset teokset antavat käsityksen pitkästä urasta ja sen vaiheista.
– Veikko Halmetoja, näyttelyn kuraattori
Kimmo Kaivanto (1932–2012) toteutti uransa aikana myös monia julkisia taideteoksia, Tampereelta esimerkkeinä ympäristöteos Sininen suora (1990) Tampere-talossa, Väinö Linnan muotokuva (1986) pääkirjasto Metsossa, 13-osainen seinämaalaus Tori (1976) Tampereen Keskusvirastotalossa sekä veistos Maanalainen kaupunki (1964) Tampereen yliopiston päärakennuksessa (lahjoitus 1967). Kaivanto valittiin edustamaan Suomea biennaaleissa Sao Paulossa 1963, Pariisissa 1965 sekä Venetsiassa 1968 ja 1976. Hän sai Pro Finlandia -kunniamerkin 1972 ja professorin arvonimen 1995.
Näyttelyn nimikkoteos Aika kultaa muistot vastaanottaa kävijän lempeästi Galleria Himmelblaussa. Teos on valettua paperisavea, joka on päällystetty lehtikullalla. Kirsi Neuvonen on luonut galleriaan kokonaisvaltaisen installaation teemalla Pukuhuone, joka luotaa hänen pitkää uraansa retrospektiivisesti.
Kirsi Neuvonen on aloittanut pukuaiheen käsittelyn jo vuonna 1987. Vuosien aikana aihe on muuntunut moneksi. Näyttelyssä olevat isoimmat puvut ovat valmistuneet 2013 ja pienemmät 2019–2024. Teoksia vedostetaan Grafiikanpaja Himmelblaussa. Triptyykkipuvut ovat ikään kuin vaatekaappeja, joiden kehykset ovat saranoituja ovia. Vintagepuku-sarjaan (2012–2015) Neuvonen on tehnyt paperileikkauksia kierrättämällä vedostusprosessin aikana syntyneitä koevedoksia. Vintagepukuihin inspiraation on antanut Neuvosen äidin pukuompelun opiskeluaineistot, joissa oli pienikokoisia kaavoja. Teoksissa on samalla viittaus lapsuuden paperinukkien itsetehtyihin vaatteisiin.
Pukuteokset ovat Neuvoselle erilaisten luontoteemojen käsittelyä tai niiden jalostamista ihmisen käytännön tai estetiikan tarpeisiin. Hän etsii kasviaiheita pääasiassa piirretyistä luonnontieteellisistä lähteistä. Ne ovat yleensä mustavalkoisia piirroksia, mutta Neuvonen tuo niihin värit.
Kirsi Neuvonen on lopettanut uusien teosten tekemisen metalligrafiikalla keväällä 2023 terveydellisistä syistä. Hän on siirtynyt tekemään monotypioita vesiliukoisilla väreillä ja yhdistää tekniikkaan myös lyijykynäpiirtämistä. Neuvosen teoksia on vedostettu Grafiikanpaja Himmelblaussa alusta lähtien. Suurin osa näyttelyssä olevista metalligrafiikan teoksista vedostetaan nykyisin Himmelblaussa ja uudistuotannossa Neuvonen on siirtynyt uniikkien monotypioiden pariin, joiden tekemisen hän aloitti 2016.
Näyttelyn toisen salin kokonaisuus jakautuu kahteen osioon. Ensimmäisessä on eläinaiheisia teoksia, jotka on sijoitettu metsän silhuetin sisälle. Luonto on integroitunut lähes kaikkeen Neuvosen tuotannossa. Taiteilijan poika Karri Mikkonen on säveltänyt musiikin tukemaan tilan fantasiamaailmaa.
“Yksi haaveammateistani nuorena oli kuvittajan ammatti, vaatesuunnittelijan ja arkkitehdin ammattien lisäksi, ja tätä puolta olen päässyt toteuttamaan eläinaiheisten teosten kautta. Minua kiehtoo tarinallisuus, ja teokset onkin nimetty usein tarinallisiksi ikään kuin ne olisivat lainattuja faabeleista”, Neuvonen kertoo.
Salin toinen aihe jatkaa ensimmäisen galleriasalin pukuteemaa. Monotypiat kuvaavat pääasiassa pieniä tyttöjä, jotka esittelevät pukujaan erilaisissa ympäristöissä, jotka Neuvonen on heille varta vasten luonut. Tilat voivat olla epätodellisen tuntuisia ja taiteilija leikkii usein rinnastamalla pientä ja suurta luodakseen teoksiin ihmetyksen tuntua. Neuvonen käsittelee teoksissaan usein tunteita, ja hän antaa katsojalle mahdollisuuden palata omiin lapsuusajan muistoihin. Teosten nimet ovat Neuvoselle usein tärkeä osa teoksen ideointi- tai syntyprosessia.
“Puuvillasalissa pääosassa on uudempi tuotantoni luontoon ja ihmisen luontosuhteeseen liittyvistä monotypioista. Pukuteema jatkuu monotypioissa niin että puvun sisälle on tullut ihminen. Muodin eettisyys on vahvasti esillä yhteiskunnassa ja teosten voidaan katsoa ottavan kantaa myös näihin arvoihin. Jatkan samalla perheen traditiota, sillä äitini oli ompelija.
Vaatteet ja käsityöläisyys on aina kuulunut elämääni. Vaatteita teetettiin pääasiassa juhliin ja olo oli kuin oman elämänsä prinsessalla. Vaatteet muokkasivat identiteettiä samalla kun lapsi kasvaa aikuiseksi. Millainen haluan olla ja mitä kerron pukeutumisellani ja vaatevalinnoilla? Aika ja muoti kulkevat aaltoina läpi ihmisen elämän, ja kaste- ja häämekkoa saatetaan säilyttää koko elinajan ja perinnöksi asti. Myös tästä näkökulmasta katsottuna Aika kultaa muistot on sopiva näyttelyn nimi. Halusin luoda ylisukupolvisen kokemuksen koko perheelle tai jopa isovanhemmille lastenlasten kanssa yhdessä koettavaksi.”
Kirsi Neuvonen (s. 1960 Keuruu) on jyväskyläläinen taidegraafikko ja kuvataiteilija. Hän on opiskellut Savonlinnan Taidelukiossa 1976–1979, Oriveden opistolla 1979–1980 ja Lahden Taidekoulussa 1980–1984. Valmistuttuaan Neuvonen aloitti työskentelyn omien teosten parissa Jyväskylän Grafiikanpajalla ja toimi siellä samalla opettajana. Neuvonen tunnetaan yhtenä värillisen metalligrafiikan pioneerina, hänet on palkittu sekä Valtion kuvataidepalkinnolla 1987 että Suomi-palkinnolla 1997. Hänen teoksiaan on lukuisissa kokoelmissa. Neuvonen on saanut useita vuosiapurahoja ja valtion taiteilijaeläkkeen. Työura jatkuu aktiivisesti uuden tekniikan, monotypian, parissa.
Pukujen maailmaan pääsee myös Finlaysoninkujan katumaalausten äärellä. Katja Villemonteixin suunnittelema kesämekkoaihe on saanut innoituksen Kirsi Neuvosen pukuteoksista.
Timo Vuorikoski on tehnyt uran kuvataiteilijana, muotokuvamaalarina ja museonjohtajana. Takana on paljon vuosia, mutta taidemaalarin työ ei onneksi lopu eläkeikään. Finlayson Art Areassa nähtävä laaja ja monipuolinen valikoima on galleristi Veikko Halmetojan kuratoima kokonaisuus.
Timo Vuorikosken 80-vuotisjuhlanäyttely esittelee Vuorikosken maalauksia, piirroksia ja grafiikkaa, pääpaino on kuitenkin öljymaalauksissa. Vuorikoski on kuvataiteilija, joka tarttuu säännöllisesti uusiin aiheisiin. Mutta hän kiertää myös takaisin vanhaan, löytää itselleen tärkeistä aiheista uusia kulmia, visuaalisia lähestymistapoja. Hänet tunnetaan tilausmuotokuvien tekijänä ja Tampere-näkymien ikuistajana. Toisaalta teoksia syntyy matkoilta. Hän on kuin matkakirjailija, joka päiväkirjan ja muistiinpanojen pohjalta luo valmiin teoksen palattuaan työhuoneelle.
Näyttelyssä on esillä muun muassa värikkäitä, melkein abstrakteja maalauksia Pariisista, hurjia sommitelmia Särkänniemestä, kaunista valon ja varjon leikkiä Venetsiasta, tunnelmallinen sukellus sirkustaiteilijoiden maailmaan, rautatieasemia ja metrotunneleita sekä henkilökuvia. Luvassa on teoksia, jotka antavat hyvän kokonaiskuvan niistä aiheista, joita pitkän uran tehnyt kuvataiteilija on vuosien varrella työstänyt. Vuorikosken maalauksista puhuttaessa on ollut tapana katsoa niitä modernistisen kuvataiteen kontekstissa. Totta on, että hänen työskentelyssään on sellaista muotoon uskovaa lujuutta ja aiheen lakonisuutta, mikä vie ajatukset 1900-luvulle. Totta on myös se, että Vuorikoski työskentelee ja on työskennellyt suuren osan urastaan nykytaiteen kontekstissa.
Vuorikoski päätyi omien sanojensa mukaan vahingossa museoalalle. Kesällä 1978 tuli puhelinsoitto, jossa häntä pyydettiin Sara Hildénin juuri perustetun uuden taidemuseon johtajaksi. Museo on keskittynyt modernismiin ja nykytaiteeseen. Vuorikoski otti työn vastaan ja oli paikalla kevääseen 2006 saakka. Sara Hildénistä (1905–1993) tuli Vuorikosken hyvä ystävä. Hän myös ymmärsi, että Vuorikoski ei ollut johtajuuden vuoksi valmis luopumaan työstään kuvataiteilijana. Aurinkoisena talvipäivänä Hildén saattoi soittaa Vuorikoskelle: ”Johtaja Vuorikoski, nyt on hyvä valo. Menkää maalaamaan. Mitä te siellä toimistossa istutte.”
Vuorikoski on pitänyt yksityisnäyttelyitä Tampereella lähinnä Galleria Saskiassa. Helsingissä hän on esiintynyt ensin Bäcksbackan Taidesalongissa Bulevardilla ja sittemmin Veikko Halmetojan galleriassa. Taidesalongissa hän ehti pitää kymmenen näyttelyä ennen sen sulkeutumista. Halmetoja on myös kuratoinut Vuorikosken teoksia teemallisiin ryhmänäyttelyihin, kuten Mäntän kuvataideviikoille 2018. Vuonna 2022 Vuorikoskelta nähtiin sarja suurikokoisia hiilipiirroksia Taide Vionojan kesänäyttelyssä Kokkolassa ja vuoden 2026 syksyllä hänen teoksiaan nähdään Lapuan Taidemuseossa.
– Veikko Halmetoja, näyttelyn kuraattori
Timo Vuorikoski (s. 1945 Helsinki) on tamperelainen taidemaalari, filosofian lisensiaatti ja professori. Hän teki pitkän uran Sara Hildénin taidemuseon johtajana 1979–2006. Vuorikoski opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa Helsingissä 1963–1965 ja 1969–1971. Samalla hän opiskeli taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja toimi siellä taidehistorian laitoksen assistenttina 1967–1978.
Collection Kakkonen on maailman laajin ja merkittävin yksityiskokoelma suomalaista lasi- ja keramiikkataidetta. Collection Kakkonen on kauppaneuvos ja taiteenkeräilijä Kyösti Kakkosen suomalaiseen designtaiteeseen – erityisesti lasiin ja keramiikkaan – keskittyvä kokoelma. Intohimoisesta harrastuksesta alkanutta kokoelmaa on kerrytetty määrätietoisesti ja ammattimaisesti nyt jo kolmen vuosikymmenen ajan. Yhtenä keskeisenä motiivina keräilylle on ollut huolehtia suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä Suomessa. Kokoelmaan onkin hankittu lukuisia ja maailmalle karanneita taidehistoriallisesti merkittäviä teoksia.
Mittava yksityiskokoelma sisältää kaikkien keskeisten suomalaisten muotoilijoiden teoksia. Ytimen muodostavat kattavat kokonaisuudet esimerkiksi Rut Brykin, Kaj Franckin, Birger Kaipiaisen, Toini Muonan, Kyllikki Salmenhaaran, Timo Sarpanevan, Michael Schilkinin, Oiva Toikan ja Tapio Wirkkalan teoksista.
Vuosien aikana Collection Kakkosen kokoelmaa on kasvatettu myös koti- ja ulkomaisella nykytaiteella. Kokoelman tavoitteena on olla aktiivisesti esillä ja yleisön saavutettavissa. Kokoelmaan kuuluvia esineitä on ollut esillä kymmenissä näyttelyissä kotimaisissa ja kansainvälisissä museoissa, mm. Designmuseo, EMMA, Suomen Lasimuseo, Museum of Oriental Ceramics (Japani), Grassi Museum (Saksa), Falkenberg Museum (Ruotsi).
Kesän 2025 Finlayson Art Arean näyttelyssä on esillä lasi- ja keramiikataidetta sekä taidegrafiikkaa nykytaiteilijoilta Collection Kakkosen kokoelmasta. Mukana on monipuolinen ja värikäs kattaus niin pitkän linjan tekijöiden kuin nuoremman polven taidetta. Esillä on teoksia mm. taiteilijoilta Jasmin Anoschkin, EGS, Alma Jantunen, Janne Rahunen, Johannes Rantasalo ja Markku Salo. Finlayson Art Arean näyttelyn on kuratoinut Collection Kakkosen kuraattori, Juhani Kukkonen.
Kesästä 2017 alkaen tärkeänä osana Finlayson Art Areaa ovat olleet värikkäät katumaalaukset. Idea syntyi Vanhan tehtaan 6. kerroksessa toimivassa Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy:ssa, jossa pohdittiin ikkunanäkymiä katsellessa, voisivatko kadut olla värikkäitä harmaan asfaltin sijaan. FAA:n tapahtumajohtaja Pertti Ketonen tarttui ideaan ja siitä lähtien Finlaysonin alueelle on toteutettu katumaalausalue joka kesä. Tänä kesänä katumaalausalue sisältää kolme aihetta: Unelmien pilvitarha, Kesämekot ja Aalto. Maalaukset ovat Vanhan tehtaan alias Kuusvooninkisen ympärillä.
Yhteistyökumppaneina ovat Teknos ja Keskuojankadulla toimiva Maalikauppa Väritupa Oy. Lämmin kiitos katutaiteen mahdollistamisesta!
Väinö Linnan aukiolla ja Päämääränkujalla on yhteisöllinen katumaalaus Unelmien pilvitarha. Sen on suunnitellut FAA:n projektipäällikkö Katja Villemonteix ja toteuttanut FAA:n katumaalaustiimi ja yleisö. Katuteoksen värimaailma kulkee pinkistä ja violetista siniseen – mahtuupa mukaan myös joitakin harmaita sadepilviä, kuten elämään kuuluu. Villemonteixin ideana oli luoda yhteisöllinen sanataideteos, missä yleisö pääsee kirjoittamaan omia unelmiaan valitsemiinsa pilviin sekä maalaamaan pilvelleen mieleisen värisen reunuksen. Pilviä on taiteiltu avoimissa katumaalauspajoissa.
“Unelmat ja haaveet ovat tärkeitä tässä ajassa, olivatpa ne sitten isoja tai pieniä. Kenties unelmat lähtevät toteutumaan, kun ne tuo näkyväksi katuun.”
Finlaysoninkujalla Vanhan tehtaan “takapihaa” koristaa katumaalaus Kesämekot, joissa seikkailevat kukat, marjat ja perhoset. Katumaalaus perustuu Kirsi Neuvosen Puku-sarjaan. Rakastetun taidegraafikon laaja näyttely on esillä Galleria Himmelblaussa (Finlaysoninkuja 9, kerros 2B) ja siellä pääsee ihastelemaan Neuvosen alkuperäisiä Puku-teoksia. Kesämekot-katumaalauksen on suunnitellut Katja Villemonteix ja sen on toteuttanut FAA:n katumaalaustiimi.
Finlaysoninkujan päähän on toteutettu jo aiemmilta vuosilta tuttu sinivalkoinen Aalto. Sen on suunnitellut Finlayson Oy:lle Eine Lepistö vuonna 1977. Aalto on monelle suomalaiselle tuttu ja rakastettu design niin pöytä- kuin petivaatteista. Katumaalaus laskeutuu aaltoillen kohti vanhaa Eteläturbiinia (1880), jonka alla sijaitsi 1800-luvulla suuri vesiratas. Tehdas toimi tuolloin vielä vesivoimalla ja vesi johdettiin rattaaseen Vanhan tehtaan alla sijainnutta kanavaa pitkin.
Aallon on toteuttanut FAA:n katumaalaustiimi ja yleisö. Museoiden Yössä 17.5. katua maalasi kanssamme suuri joukko kävijöitä – niin lapsia, nuoria kuin aikuisia. Kiitos kaikille ahkerille maalareille!
Opastukset joka lauantai. Lähtö Väinö Linnan aukion lavan vierestä kello 14. Kesto 1h. Huom, reitillä portaita. Vapaa pääsy.
Lähempänä kesää tiedotamme mm. taiteilijatapaamisista.
KÄVIJÄKYSELY
Vierailitko tapahtumassamme?
Osallistu PirFestin kävijäkyselyyn!
Avajaisohjelmaa lauantai 14.6.
kello 12–18, yleisö pääsee seuraamaan taidevedostusta Grafiikanpaja Himmelblauhun (Finlaysoninkuja 9, kerros PB)
kello 14 erikoisopastus näyttelyihin. Kierroksen varrella luvassa musiikillisia yllätyksiä. Kierros on toteutettu yhteistyössä Finlayson soi – Kaustisten etkot -tapahtuman kanssa.
kello 16 erikoisopastus näyttelyihin. Kierroksen varrella luvassa musiikillisia yllätyksiä. Kierros on toteutettu yhteistyössä Finlayson soi – Kaustisten etkot -tapahtuman kanssa. Kierroksen kesto runsas tunti. Reitillä portaita.
Avajaisohjelmaa sunnuntai 15.6.
kello 12–18, yleisö pääsee seuraamaan taidevedostusta Grafiikanpaja Himmelblauhun (Finlaysoninkuja 9, kerros PB)
Katso tarkemmat ohjelmatiedot Finlayson Art Arean somesta ja www-sivuilta lähempänä tapahtumia.
Finlayson Art Area – väriä ja elämyksiä Finlaysonin alueella vuodesta 2015
Finlayson Art Area (FAA) on Suomen yksi suurimmista kuvataidetapahtumista ja kesällä 2025 se järjestetään 11. kerran. Tapahtuma on ajalla 13.6.–24.8.2025. FAA on esitellyt tähän mennessä 111 taiteilijan teoksia. FAA:n toteuttaa Grafiikanpaja Himmelblau ja mahdollistaa Finlaysonin alueen kiinteistöjä hallinnoiva Työeläkeyhtiö Varma. Tapahtumajohtaja ja kuraattori on Himmelblaun toimitusjohtaja, galleristi Pertti Ketonen. Taidenäyttelyt sijaitsevat yli kymmenessä eri kohteessa sisä- ja ulkotiloissa. Kaikkiin taidekohteisiin ja oheistapahtumiin on vapaa pääsy.
Finlayson Art Arean tavoitteena on luoda korkeatasoisia näyttelyitä ja esitellä monipuolisesti ammattitaiteilijoiden tekemää taidetta eri muodoissa, mahdollistaa matalan kynnyksen taide-elämyksiä ja luoda yhteisöllisyyttä. Taidenäyttelyiden ohella suosituksi kävijäkohteeksi on muodostunut katumaalausalue, jota yleisökin on päässyt maalaamaan.
Nuoret taiteilijat ovat tärkeä osa FAA:n tarinaa: tänäkin kesänä tapahtumassa työskentelee lukuisia taideopiskelijoita TAMKin Fine Arts -linjalta, SAMKin Kankaanpään taidekoulusta, Ikatasta ja Turun taideakatemiasta.
Tapahtumatoimisto
Galleria Himmelblau
Finlaysoninkuja 9, kerros 2B, Tampere
www.himmelblau.fi
© Finlayson Art Area / Grafiikanpaja Himmelblau / osallistuvat taiteilijat
Toteutus Alasin Media Oy
