FINLAYSON
ART AREA 2024

veistosinstallaatioita ja taidegrafiikkaa. Rautahalli ja Terde.

Mielikuvituksellisista ja koristeellisista luomuksistaan tunnettu muotoilija Klaus Haapaniemi (s. 1970) luo Vanhan tehtaan Rautahalliin suuren Vaeltajat-kokonaistaideteoksen, joka muodostuu muutamasta näyttelytilaan pystytetystä teltasta, valototeemeista, kolmiulotteisista veistoksista, tekstiilitaiteesta, näyttelyä varten räätälöidystä äänimaailmasta ja liikkuvasta kuvasta. Innoituksen lähteinä ovat olleet niin luonnontieteet kuin psykoaktiiviset kasvit, moderni esoteerisuus ja okkultismikin. Abstrakteissa valototeemeissa voi aistia samankaltaista muotokieltä kuin keskiaikaisten kirkkojen lyijylasi-ikkunoissa. Telttojen “paanukatto“ on pellavaa, johon on käsin aplikoitu geometrisia yksityiskohtia. Sisältä löytyy myös mustiksi hiillostettujen laverien päältä muun muassa eläimiä esittäviä veistoksia, jotka on valmistettu Nuutajärvellä. Belgiassa tapestry-tekniikalla kudotut floraalit ammentavat inspiraatiota yrttirohdoksista, hoitavista kasveista ja kukka-aiheista.

Vaeltajamyyttiin liitetään usein ajatus maailmankansalaisuudesta. Eräänlainen maailmankiertäjä on Klaus Haapaniemi itsekin: hän on asunut ja työskennellyt puolisonsa, Klaus Haapaniemi & Co:n luovan johtajan Mia Walleniuksen kanssa niin Italiassa, Isossa-Britanniassa kuin Saksassakin – ja luonut samalla näyttävää uraa muun muassa Japanissa.

Terde-tilaan tulee monipuolinen katselmus Haapaniemen taidegrafiikan teoksia, jotka hän on toteuttanut kevään aikana Grafiikanpaja Himmelblaussa. Haapaniemen teoksista löytyy viitteitä mytologiasta ja kansanperinteen kuvastosta, niin suomalaisesta perinteestä ja Kalevalasta kuin slaavilaisesta ja japanilaisesta kulttuurista. Suomalaiselle yleisölle Haapaniemi on tuttu erityisesti Iittalan Taika-mallistosta.

Klaus Haapaniemi: installaatioita ja taidegrafiikkaa, Rautahalli ja Terde. Sisäänkäynti Väinö Linnan aukio 13.

installaatio, Vanhan tehtaan Rautarappu.

Vanhan tehtaan Rautarapussa nähdään kesän aikana värikäs ja orgaanisesti kasvava tekstiiliteos, jonka on toteuttanut helsinkiläinen kuvataiteilija Kaarina Haka (s. 1974). Haka hyödyntää teoksissaan erilaisia kirpputori- ja välillä myös roskalavalöytöjä, kankaita, kuten organzaa ja tylliä, sekä erilaisia kierrätystekstiilejä. Materiaalin käsiteltävyys on oleellinen asia; pystyykö materiaalia kiinnittämään ompelemalla, liimaamalla tai nippusiteillä. Materiaalivalinnoissaan Haka suosii kevyitä ja pehmeitä materiaaleja. Teostensa rakenteet hän tekee usein rautalangasta tai tukikankaasta. ”Kierrätys on tärkeä tekijä työskentelyssäni. Koen jonkinlaisen minulle tuntemattoman elinkaaren läpikäyneet ja oman tarinansa omaavat tavarat kiinnostaviksi materiaaleiksi. Teoksen osana niistä tulee jotain muuta ja kuitenkin kaikki se mikä niissä jo on, säilyy. Niistä esineinä ja niiden tarinoina muodostuu erilaisia kerroksia.”

Rautarapun teoksessa on osana Grafiikanpaja Himmelblaun tarlatan-kankaita. Tarlatan on kovetettua harsokangasta, jota käytetään ylimääräisen värin pyyhkimiseen vedostuslaatalta. Osa installaation tarlataneista on mustia: väri on syntynyt pitkään käytössä olleiden kankaiden tummumisesta satojen laattojen vedostustyössä. Työn historia ja käsintekemisen taito nivoutuvat visuaalisesti yhteen Kaarina Haan teoksessa.

Kaarina Haka: installaatio, Vanhan tehtaan Rautarappu. Sisäänkäynti Väinö Linnan aukio 15.

videoteos. Finlaysonin kirkko ja Minicinema.

Marja Helander (s. 1965) on saamelainen valokuva- ja videotaiteilija. Helander on käsitellyt taiteessaan saamelaisuutta niin oman identiteetin, kulttuurin kuin globaalien ongelmien teemojen kautta. Teoksissaan hän on kuvannut mm. kaivosteollisuuden vaikutusta

Saamenmaan herkkään luontoon: ”Ihmiset ovat vain yksi eläinlaji monien joukossa, riippuvaisia luonnosta ja maasta”. Helanderin teokset näyttävät luonnon ja ihmisen kohtaamisten tuhoisat vaikutukset, mutta teoksissa on mukana myös huumoria. Saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välistä ristiriitaa hän käsittelee usein leikkisästi. Viime aikoina Helander on keskittynyt kokeellisiin lyhytelokuviin. Hänen teoksiaan on lukuisissa kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla.

Finlayson Art Areassa esillä oleva lyhytelokuva Eatnanvuloš lottit – Maan sisällä linnut – voitti Risto Jarva -palkinnon sekä kotimaisen kilpailun pääpalkinnon Tampereen elokuvajuhlilla 2018. Elokuvassa esiintyy kaksi nuorta saamelaista balettiopiskelijaa, Birit ja Katja Haarla. Teos tutkii saamelaisalueiden omistajuuden taustalla piileviä kysymyksiä. Teos on esillä Finlaysonin kirkossa ilman ääntä, Finlayson Art Arean Minicinemassa teos esitetään äänen kanssa.

Marja Helander: videoteos Eatnanvuloš lottit, Finlaysonin kirkko ja Minicinema, Siperian liikekeskus.

valokuvanäyttely. Kutomosali 3.

Valokuvan ja veistotaiteen vaikuttavaa vuoropuhelua on tiedossa Vanhan tehtaan taaimmaisessa Kutomosalissa. Ola Kolehmaisen (s. 1964) suuret valokuvateokset ovat kuin aikahyppyjä toiseen todellisuuteen, mutta samalla ne täydentävät vanhan tehdassalin visuaalista muotokieltä. Kolehmaisen valokuvataiteen rinnalla nähdään Raimo Utriaisen veistoksia. Ola Kolehmainen lukeutuu Suomen kansainvälisimpiin valokuvataiteilijoihin, hän on asunut ja työskennellyt Berliinissä vuodesta 2005 lähtien. Kolehmainen tunnetaan suurikokoisista, minimalistisista valokuvista, joiden aiheena on arkkitehtuuri ja rakennusten yllättävät yksityiskohdat. Väri, valo, muoto, pinta ja syvyys löytävät uusia elementtejä Kolehmaisen oivaltavalla ja tarkkanäköisellä katseella. Toisto ja sommittelu antavat uutta näkökulmaa kuvan rakentumiseen ja tapoihin nähdä.

Ola Kolehmainen, valokuvanäyttely, Kutomosali 3. Sisäänkäynti Finlaysoninkuja 9, kerros 3B

puupiirroksia, Grafiikanpaja Himmelblau

Grafiikanpaja Himmelblaun näyttelytilassa nähdään Teija Lehdon (s. 1965) taiturillisia ja suurikokoisia puupiirroksia, joissa kesän kukkaset, marjat ja arkiset asetelmat hehkuvat raikkaita värejä ja vahvaa tunnelmaa. Lehto kuvailee teostensa olevan kuin kuviksi pysäytettyjä hetkiä ohikiitävästä arjesta. Lähtökohtana on jokapäiväisten, pienten asioiden havainnointi. Lehto painottaa elämän hetkellisyyttä nostamalla jokapäiväiset asetelmat kuvan aiheeksi. Hän käsittelee taiteessaan ajan kulumista, elämän merkityksellisyyden kaipuuta, muutosta ja kaiken katoavaisuutta. Lehto asuu ja työskentelee Paimiossa, hän on työskennellyt taidegraafikkona yli 20 vuotta. Työskentelyssään hän on keskittynyt puupiirrostekniikkaan.

Teija Lehto: puupiirroksia, Grafiikanpaja Himmelblau. Sisäänkäynti Finlaysoninkuja 9, kerros PB

videoinstallaatio. Vanhan tehtaan Kutomosali 2.

Charles Sandisonilta (s. 1969) nähdään kesän Finlayson Art Areassa suuri, 12 projektorin videoinstallaatio Vanhan tehtaan toisessa Kutomosalissa. Sandison on Tampereella asuva mediataiteilija ja yksi kansainvälisesti tunnetuimmista taiteilijoista Suomessa. Hän käsittelee teoksissaan monipuolisesti evoluutiota, biologiaa, kieltä, genealogiaa, genetiikkaa ja keinoälyä. Sandisonin teoksia on nähty paitsi gallerioissa ja museoissa installaatioina, myös suurikokoisina ulkoteoksina. Sandisonin tietokonepohjaiset valoinstallaatiot ja videoprojisoinnit yhdistävät sanoja, symboleja ja liikettä ja katsoja pääsee sisälle teosten vyöryvää merkkien maailmaa. Charles Sandison muutti Suomeen 1995. Hän on ollut mukana mm. Venetsian biennaalissa 2001 ja Singaporen biennaalissa 2011. Vuonna 2008 hänellä oli yksityisnäyttely Pariisin Musée d’Orsayssa. Hän voitti Ars Fennica -palkinnon 2010.

Charles Sandison: videoinstallaatio, Kutomosali 2., sisäänkäynti Finlaysoninkuja 9, kerros 3B.