FINLAYSON
ART AREA 2024

14.6.–25.8.

ke–pe 11–18, la–su 12–18

TERVETULOA!

Finlayson Art Arean 10. juhlavuoden näyttelyt sijaitsevat sisägallerioissa, alueen pihoilla ja kaduilla sekä Finnparkin parkkihallissa ja Finlaysonin kirkossa.
Opastukset
Joka lauantai. Lähtö Väinö Linnan aukion lavan vierestä. Kesto 1h 15 min. Huom. kierroksella portaita. Vapaa pääsy.

VAPAA PÄÄSY

Avoinna 14.6.–25.8.2024
ke–pe 11–18, la–su 12–18
Suljettu ma, ti, juhannus, juhlapyhät

Tapahtumatoimisto
Galleria Himmelblau
Finlaysoninkuja 9, kerros 2B, Tampere
www.himmelblau.fi

Finlayson Art Arean tuottaa Grafiikanpaja Himmelblau ja mahdollistaa Työeläkeyhtiö Varma.

Yhteystiedot
info@finlaysonartarea.fi
0500 625 564

Pääsisäänkäynnit
Väinö Linnan aukio 13 ja Finlaysoninkuja 9

FAA24 TAITEILIJAT JA TEOKSET

veistosinstallaatioita ja taidegrafiikkaa. Rautahalli ja Terde.

Mielikuvituksellisista ja koristeellisista luomuksistaan tunnettu muotoilija Klaus Haapaniemi (s. 1970) luo Vanhan tehtaan Rautahalliin suuren Vaeltajat-kokonaistaideteoksen, joka muodostuu muutamasta näyttelytilaan pystytetystä teltasta, valototeemeista, kolmiulotteisista veistoksista, tekstiilitaiteesta, näyttelyä varten räätälöidystä äänimaailmasta ja liikkuvasta kuvasta. Innoituksen lähteinä ovat olleet niin luonnontieteet kuin psykoaktiiviset kasvit, moderni esoteerisuus ja okkultismikin. Abstrakteissa valototeemeissa voi aistia samankaltaista muotokieltä kuin keskiaikaisten kirkkojen lyijylasi-ikkunoissa. Telttojen “paanukatto“ on pellavaa, johon on käsin aplikoitu geometrisia yksityiskohtia. Sisältä löytyy myös mustiksi hiillostettujen laverien päältä muun muassa eläimiä esittäviä veistoksia, jotka on valmistettu Nuutajärvellä. Belgiassa tapestry-tekniikalla kudotut floraalit ammentavat inspiraatiota yrttirohdoksista, hoitavista kasveista ja kukka-aiheista.

Vaeltajamyyttiin liitetään usein ajatus maailmankansalaisuudesta. Eräänlainen maailmankiertäjä on Klaus Haapaniemi itsekin: hän on asunut ja työskennellyt puolisonsa, Klaus Haapaniemi & Co:n luovan johtajan Mia Walleniuksen kanssa niin Italiassa, Isossa-Britanniassa kuin Saksassakin – ja luonut samalla näyttävää uraa muun muassa Japanissa.

Terde-tilaan tulee monipuolinen katselmus Haapaniemen taidegrafiikan teoksia, jotka hän on toteuttanut kevään aikana Grafiikanpaja Himmelblaussa. Haapaniemen teoksista löytyy viitteitä mytologiasta ja kansanperinteen kuvastosta, niin suomalaisesta perinteestä ja Kalevalasta kuin slaavilaisesta ja japanilaisesta kulttuurista. Suomalaiselle yleisölle Haapaniemi on tuttu erityisesti Iittalan Taika-mallistosta.

Klaus Haapaniemi: installaatioita ja taidegrafiikkaa, Rautahalli ja Terde. Sisäänkäynti Väinö Linnan aukio 13.

installaatio, Vanhan tehtaan Rautarappu.

Vanhan tehtaan Rautarapussa nähdään kesän aikana värikäs ja orgaanisesti kasvava tekstiiliteos, jonka on toteuttanut helsinkiläinen kuvataiteilija Kaarina Haka (s. 1974). Haka hyödyntää teoksissaan erilaisia kirpputori- ja välillä myös roskalavalöytöjä, kankaita, kuten organzaa ja tylliä, sekä erilaisia kierrätystekstiilejä. Materiaalin käsiteltävyys on oleellinen asia; pystyykö materiaalia kiinnittämään ompelemalla, liimaamalla tai nippusiteillä. Materiaalivalinnoissaan Haka suosii kevyitä ja pehmeitä materiaaleja. Teostensa rakenteet hän tekee usein rautalangasta tai tukikankaasta. ”Kierrätys on tärkeä tekijä työskentelyssäni. Koen jonkinlaisen minulle tuntemattoman elinkaaren läpikäyneet ja oman tarinansa omaavat tavarat kiinnostaviksi materiaaleiksi. Teoksen osana niistä tulee jotain muuta ja kuitenkin kaikki se mikä niissä jo on, säilyy. Niistä esineinä ja niiden tarinoina muodostuu erilaisia kerroksia.”

Rautarapun teoksessa on osana Grafiikanpaja Himmelblaun tarlatan-kankaita. Tarlatan on kovetettua harsokangasta, jota käytetään ylimääräisen värin pyyhkimiseen vedostuslaatalta. Osa installaation tarlataneista on mustia: väri on syntynyt pitkään käytössä olleiden kankaiden tummumisesta satojen laattojen vedostustyössä. Työn historia ja käsintekemisen taito nivoutuvat visuaalisesti yhteen Kaarina Haan teoksessa.

Kaarina Haka: installaatio, Vanhan tehtaan Rautarappu. Sisäänkäynti Väinö Linnan aukio 15.

videoteos. Finlaysonin kirkko ja Minicinema.

Marja Helander (s. 1965) on saamelainen valokuva- ja videotaiteilija. Helander on käsitellyt taiteessaan saamelaisuutta niin oman identiteetin, kulttuurin kuin globaalien ongelmien teemojen kautta. Teoksissaan hän on kuvannut mm. kaivosteollisuuden vaikutusta

Saamenmaan herkkään luontoon: ”Ihmiset ovat vain yksi eläinlaji monien joukossa, riippuvaisia luonnosta ja maasta”. Helanderin teokset näyttävät luonnon ja ihmisen kohtaamisten tuhoisat vaikutukset, mutta teoksissa on mukana myös huumoria. Saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välistä ristiriitaa hän käsittelee usein leikkisästi. Viime aikoina Helander on keskittynyt kokeellisiin lyhytelokuviin. Hänen teoksiaan on lukuisissa kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla.

Finlayson Art Areassa esillä oleva lyhytelokuva Eatnanvuloš lottit – Maan sisällä linnut – voitti Risto Jarva -palkinnon sekä kotimaisen kilpailun pääpalkinnon Tampereen elokuvajuhlilla 2018. Elokuvassa esiintyy kaksi nuorta saamelaista balettiopiskelijaa, Birit ja Katja Haarla. Teos tutkii saamelaisalueiden omistajuuden taustalla piileviä kysymyksiä. Teos on esillä Finlaysonin kirkossa ilman ääntä, Finlayson Art Arean Minicinemassa teos esitetään äänen kanssa.

Marja Helander: videoteos Eatnanvuloš lottit, Finlaysonin kirkko ja Minicinema, Siperian liikekeskus.

valokuvanäyttely. Kutomosali 3.

Valokuvan ja veistotaiteen vaikuttavaa vuoropuhelua on tiedossa Vanhan tehtaan taaimmaisessa Kutomosalissa. Ola Kolehmaisen (s. 1964) suuret valokuvateokset ovat kuin aikahyppyjä toiseen todellisuuteen, mutta samalla ne täydentävät vanhan tehdassalin visuaalista muotokieltä. Kolehmaisen valokuvataiteen rinnalla nähdään Raimo Utriaisen veistoksia. Ola Kolehmainen lukeutuu Suomen kansainvälisimpiin valokuvataiteilijoihin, hän on asunut ja työskennellyt Berliinissä vuodesta 2005 lähtien. Kolehmainen tunnetaan suurikokoisista, minimalistisista valokuvista, joiden aiheena on arkkitehtuuri ja rakennusten yllättävät yksityiskohdat. Väri, valo, muoto, pinta ja syvyys löytävät uusia elementtejä Kolehmaisen oivaltavalla ja tarkkanäköisellä katseella. Toisto ja sommittelu antavat uutta näkökulmaa kuvan rakentumiseen ja tapoihin nähdä.

Ola Kolehmainen, valokuvanäyttely, Kutomosali 3. Sisäänkäynti Finlaysoninkuja 9, kerros 3B

puupiirroksia, Grafiikanpaja Himmelblau

Grafiikanpaja Himmelblaun näyttelytilassa nähdään Teija Lehdon (s. 1965) taiturillisia ja suurikokoisia puupiirroksia, joissa kesän kukkaset, marjat ja arkiset asetelmat hehkuvat raikkaita värejä ja vahvaa tunnelmaa. Lehto kuvailee teostensa olevan kuin kuviksi pysäytettyjä hetkiä ohikiitävästä arjesta. Lähtökohtana on jokapäiväisten, pienten asioiden havainnointi. Lehto painottaa elämän hetkellisyyttä nostamalla jokapäiväiset asetelmat kuvan aiheeksi. Hän käsittelee taiteessaan ajan kulumista, elämän merkityksellisyyden kaipuuta, muutosta ja kaiken katoavaisuutta. Lehto asuu ja työskentelee Paimiossa, hän on työskennellyt taidegraafikkona yli 20 vuotta. Työskentelyssään hän on keskittynyt puupiirrostekniikkaan.

Teija Lehto: puupiirroksia, Grafiikanpaja Himmelblau. Sisäänkäynti Finlaysoninkuja 9, kerros PB

videoinstallaatio. Vanhan tehtaan Kutomosali 2.

Charles Sandisonilta (s. 1969) nähdään kesän Finlayson Art Areassa suuri, 12 projektorin videoinstallaatio Vanhan tehtaan toisessa Kutomosalissa. Sandison on Tampereella asuva mediataiteilija ja yksi kansainvälisesti tunnetuimmista taiteilijoista Suomessa. Hän käsittelee teoksissaan monipuolisesti evoluutiota, biologiaa, kieltä, genealogiaa, genetiikkaa ja keinoälyä. Sandisonin teoksia on nähty paitsi gallerioissa ja museoissa installaatioina, myös suurikokoisina ulkoteoksina. Sandisonin tietokonepohjaiset valoinstallaatiot ja videoprojisoinnit yhdistävät sanoja, symboleja ja liikettä ja katsoja pääsee sisälle teosten vyöryvää merkkien maailmaa. Charles Sandison muutti Suomeen 1995. Hän on ollut mukana mm. Venetsian biennaalissa 2001 ja Singaporen biennaalissa 2011. Vuonna 2008 hänellä oli yksityisnäyttely Pariisin Musée d’Orsayssa. Hän voitti Ars Fennica -palkinnon 2010.

Charles Sandison: videoinstallaatio, Kutomosali 2., sisäänkäynti Finlaysoninkuja 9, kerros 3B.

70-vuotisjuhlanäyttely. Galleria Himmelblau ja Puuvillasali.

Tamperelainen taidemaalari Teemu Saukkonen (s. 1954) tarjoaa kesän Finlayson Art Arean kävijöille mittavan teoskokonaisuuden näyttelyllään Maallista iloa ja pyhää kauhua. Tämä Saukkosen 70-vuotisjuhlanäyttely on 2000-luvun retrospektiivi, joka sisältää  myös ainoastaan Balilla 2014–2015 esillä olleen 26 teoksen kokonaisuuden The Magic of Earthly Delights. Maalaukset on tehty pääosin Balilla, missä Saukkonen on vieraillut ja työskennellyt useasti vuodesta 2009 alkaen.

Teemu Saukkosen teoksille on tyypillistä ekspressiivisyys, voimakkaat värit, maalausjäljen runsaus ja suurten pintojen rikas käsittely. Saukkosen taiteen juuret ovat länsimaisen taiteen modernismissa. Hänen visuaaliseen kieleensä ovat vaikuttaneet myös lukuisat matkat maailman eri puolille ja erityisesti Kaakkois-Aasiaan. Finlayson Art Areassa tullaan näkemään monipuolinen ja erityisen kiinnostava kattaus jo 1970-luvun lopulla aloittaneen taiteilijan 2000-luvun teoksista.

Teemu Saukkonen:  70-vuotisjuhlanäyttely Maallista iloa ja pyhää kauhua, Galleria Himmelblau ja Puuvillasali. Sisäänkäynti Finlaysoninkuja 9, kerros 2B

Tukiaisen maalauksia ja Hagelbergin kanssa toteutettuja installaatioita ja grafiikanteoksia. Vanhan tehtaan Kutomosali 1.

Kuvataiteilija, kuvataiteen tohtori Katja Tukiainen (s. 1969) tuo Finlayson Art Arean näyttelyyn maalauksia sekä puolisonsa, sarjakuvataiteilija Matti Hagelbergin (s. 1964) kanssa toteutettuja installaatioita ja grafiikanteoksia. Näyttelykokokonaisuudet kutsuvat astumaan sisään eri maailmoihin.

Katja Tukiaisen mehevän väriset maalaukset kulkevat Circus-teemalla, johon taiteilija on ammentanut vaikutteita vanhanajan sirkuksesta ja kiertolaiselämän nostalgiasta. Suurin osa maalauksista on uusia. Tyttöhahmot johdattavat katsojan sadun ja toden rajamaille, maailmaan, jossa kaikki hyvä on mahdollista.

Katjan ja Matin etsivätoimisto esittää kaksi teossarjaa: interaktiivisen veistoinstallaation Fortune Teller ja Himmelblaun grafiikanpajalla kevään aikana syntyneen taidegrafiikan sarjan. Grafiikanvedokset ovat todellista käsityötä ja samalla ryhmätyötä Himmelblaun taidevedostajien kanssa, yhden työn toteuttamiseen on käytetty jopa 37 pientä laattaa.

Katja Tukiainen ja Matti Hagelberg: maalauksia, installaatioita ja taidegrafiikkaa, Kutomosali 1. Sisäänkäynti Finlaysoninkuja 9, kerros 3B.

veistosnäyttely. Kuraattorina Timo Valjakka. Vanhan tehtaan Rullaamo ja Kutomosali 3.

Raimo Utriainen (1927–1994) oli suomalaisen veistotaiteen uudistajia niin esteettistä kuin teknisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Hän aloitti uransa perinteisillä kuvanveistomenetelmillä, mutta siirtyi 1970-luvun alussa teollisiin materiaaleihin ja valmistusmenetelmiin. Utriaisen veistoksissa painottuvat kineettiset ja dynaamiset rakenteet, jotka ilmaisevat ajan ja tilan kokemuksia. Hänen veistotekniikakseen valikoituivat alumiini- tai terässäleet, joista hän toteutti pysty- tai vaaka-akselin varaan kootut teoksensa. Raimo Utriainen toteutti julkisia veistosmonumentteja, paitsi eri puolille Suomea, myös Ruotsiin, Norjaan, Israeliin ja Japaniin. Utriainen saavutti kansainvälistä mainetta jo ennen kuin hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Galerie Artekissa Helsingissä 1974. Hän oli sukupolvensa menestynein ja kansainvälisin monumenttiveistäjä.

Raimo Utriaisen näyttelykokonaisuuden Finlayson Art Areaan on kuratoinut taidekriitikko Timo Valjakka. Utriaisen veistoksia on esillä Vanhan tehtaan pohjakerroksen korkeassa Rullaamo-galleriatilassa sekä neljännen kerroksen Kutomo-salissa, jossa veistoksia pääsee kokemaan Ola Kolehmaisen valokuvataiteen rinnalla.

Raimo Utriainen: veistosnäyttelyt, Rullaamo, Finlaysoninkuja 6, sekä Kutomosali 3., Väinö Linnan aukio 15, 4. kerros.

hopeaesineitä ja -koruja sekä Collection Kakkosen taidegrafiikan kokoelman helmiä. Yhteistyökumppanina Collection Kakkonen, kuraattorina Juhani Kukkonen. Vooninki.

Monivuotinen yhteistyö Finlayson Art Arean ja Collection Kakkosen välillä saa jatkoa Tapio Wirkkalan (1915–1985) hopeaesineiden ja -korujen näyttelyllä. Samassa tilassa esittelemme myös Collection Kakkosen kokoelman taidegrafiikan helmiä. Näyttelyn kuraattorina on Juhani Kukkonen.

Haluamme tarjota suurelle yleisölle vähemmän tunnetun puolen kuuluisan muotoilijan tuotannosta. Tapio Wirkkala suunnitteli useita klassikoksi nousseita esineitä, kuten Kantarelli-maljakon, Iittalan Ultima Thule -lasiston sekä Finlandia- ja Koskenkorva-vodkapullot. Wirkkala voitti Milanon triennaalin useasti. Hopeaesineitä ja -koruja hän suunnitteli Kultakeskukselle. Wirkkala siirsi vaikutelmia työstä toiseen ja keraamiikasta tutut muodot löytyvät monesti myös hopeaesineiden tuotannosta. Hän suunnitteli paljon luontoaiheisia esineitä, joista etenkin lehdenmuotoisten maljojen suosio on ollut jatkuvaa 1950-luvun kansainvälisistä näyttelyistä lähtien. Esittävien aiheiden ohella hän toteutti myös abstrakteja teoksia, jotka lähestyvät veistotaidetta. Wirkkalan 1960–1970-luvuilla suunnittelemat korut ovat yhä erittäin kysyttyjä.

Tapio Wirkkalan hopeaesineitä ja -koruja sekä taidegrafiikkaa Collection Kakkosen kokoelmista: Vooninki, sisäänkäynti Väinö Linnan aukio 13.

Finlayson Art Arean 10. juhlavuoden kunniaksi Galleria Himmelblau esittelee oman grafiikanpajan tuotannosta teoksia kymmeneltä taiteilijalta. Monipuolisessa ripustuksessa on esillä niin suurelle yleisölle tuttuja klassikoita kuin nuoremman sukupolven teoksia. Grafiikanpaja Himmelblau on ollut Finlayson Art Arean tuottajana tapahtuman alusta asti, vuodesta 2015. Paja on ollut toiminnassa Finlaysonin alueella jo yli 30 vuotta. Himmelblaun näyttelyt ovat avoinna ympäri vuoden ja kesäaikaan Himmelblaun tilat ovat osa Finlayson Art Arean näyttelykokonaisuutta.

Galleria Himmelblaun myyntigalleria: Finlaysoninkuja 9, kerros 2B.

Kesän 2024 Finlayson Art Arean katumaalauksissa nähdään Klaus Haapaniemen sekä Katja Tukiaisen ja Matti Hagelbergin taiteeseen perustuvat aiheet. Haapaniemen suunnittelema katumaalaus on Väinö Linnan aukion lavan vieressä ja Tukiaisen ja Hagelbergin aiheet Finlaysoninkujalla, Vanhan tehtaan takana. Haapaniemen aihe jatkaa hänen taidenäyttelynsä visuaalisia teemoja ja värimaailmaa. Tukiaisen ja Hagelbergin katumaalaus perustuu taiteilijoiden grafiikanteoksiin, jotka on toteutettu kevään aikana Himmelblaun grafiikanpajalla. Katumaalauksessa esiintyvät hauskat hahmot teemalla Katjan ja Matin etsivätoimisto.

Media 54:n edustaa koristaa tuttuun tapaan Finlaysonin klassikko, sinivalkoinen Aalto, suunnittelijana Eine Lepistö, 1977. Päämääränkujalla juhlitaan Finlayson Art Arean 10. juhlavuotta: tapahtuman projektipäällikkö Katja Villemonteix on suunnitellut värikkään katumaalauksen Ilmapallomeri. Pallojen seasta löytyy sieltä täältä myös tuttuja nimiä: mukana ovat kaikki taiteilijat, jotka ovat olleet Finlayson Art Areassa vuosien varrella. Ilmapalloteemaa jatkavat lasitaiteilija Janne Rahusen toteuttamat peilipintaiset, pyöreät lasiteokset, joita yleisö pääsee ihastelemaan alueen viheristutusten yhteydessä. Rahusen lasiveistoksia oli esillä Finlayson Art Areassa vuonna 2022.

FAA:N UUTISIA

FAA24 TAPAHTUMAT

Opastukset joka lauantai. Lähtö Väinö Linnan aukion lavan vierestä, kesto 1 h 15 min. (Huom, kierroksella portaita. Opas neuvoo tarvittaessa esteettömän reitin.)

Finlayson Art Arean näyttelyiden yhteyteen järjestetään lukuisia ilmaistapahtumia: katumaalaustapahtumia kesäkuun alussa, opastuskierroksia, musiikkiesityksiä, vedostustapahtumia, kirjallisuusohjelmaa, lastenohjelmaa. Tapahtumien Yössä elokuussa esiintyy perinteisesti Taidevankkuri Linnuntie. 

Päätapahtumat ovat avajaisviikonloppu 15.–16.6.,  Tapahtumien Yö 8.8. ja  päätösviikonloppu 24.–25.8

Katso tarkemmat ohjelmatiedot Finlayson Art Arean somesta ja www-sivuilta lähempänä tapahtumia.

INFO

Finlayson Art Area

FAA SIJAINTI JA YHTEYSTIEDOT

Tapahtumatoimisto
Galleria Himmelblau
Finlaysoninkuja 9, kerros 2B, Tampere
www.himmelblau.fi

info@finlaysonartarea.fi
0500 625 564

14.6.–25.8.2024
ke–pe 11–18
la–su 12–18
Suljettu ma, ti, juhannus, juhlapyhät.

YHTEISTYÖSSÄ